Kohdunulkoinen raskaus – munasolu kiinnittyy kohdun ulkopuolelle
Kohdunulkoisessa raskaudessa munasolu kiinnittyy kohdun ulkopuolelle. Yleensä se kiinnittyy munatorveen, mutta joskus harvoin myös munasarjaan, vatsaontelon pintaan tai kohdun kaulakanavaan. Kohdun ulkokopuolinen raskaus on harvinainen, sitä esiintyy vain yhdessä tai kahdessa raskaudesta tuhannesta. Tälläinen raskaudentila on poikkeuksellinen, ja se täytyy lopettaa lääkehoidolla tai leikkauksella. Kohdunulkoinen raskaus voi hävitä myös itsestään, varsinkin silloin kun oireet eivät ole kivuliaat. Oireita kohdunulkoisessa raskaudessa ovat vaihtelevansuuruinen verinen vuoto ja alavatsakivut. Muuten tällainen poikkeuksellinen raskaus muistuttaa oireiltaan tavallista alkuraskaudentilaa muun muassa pahoinvointeineen.
Jos kohdunulkoinen raskaus on todettu, tilanne kannattaa ottaa vakavasti, sillä se voi pahimmillaan uhata raskaana olevan naisen henkeä. Lievimmillään tällainen raskaus parantuu kuivumalla itsekseen pois. Jopa kolmannes kohdunulkoisista raskauksista on vähäoireisia ja paranevat itsekseen.
Kohdun ulkopuolisen raskauden aiemmin sairastaneista naisista 80 prosenttia tulee jatkossa raskaaksi normaalilla tavalla, ja synnyttävät terveen lapsen.
Mikä on kohdunulkoinen raskaus?
Hedelmöityksestä synnytykseen raskaus vaatii useita vaiheita naisen kehossa. Yksi näistä vaiheista on, kun hedelmöittynyt munasolu matkustaa kohtuun kiinnittymään. Kohdunulkoisessa raskaudessa hedelmöittynyt munasolu ei kiinnity kohtuun. Sen sijaan se voi kiinnittyä munanjohtimeen, vatsaonteloon tai kohdunkaulaan.
Vaikka raskaustesti saattaa paljastaa, että nainen on raskaana, hedelmöittynyt munasolu ei voi kasvaa kunnolla muualla kuin kohdussa. American Academy of Family Physicians (AAFP) -järjestön mukaan kohdunulkoisia raskauksia esiintyy noin yhdessä 50 raskaudesta (20 raskautta 1 000:sta).
Hoitamaton kohdunulkoinen raskaus voi olla lääketieteellinen hätätilanne. Nopea hoito vähentää kohdunulkoisen raskauden aiheuttamien komplikaatioiden riskiä, lisää mahdollisuuksiasi tuleviin, terveisiin raskauksiin ja vähentää tulevia terveyskomplikaatioita.
Mikä aiheuttaa kohdunulkoisen raskauden?
Kohdunulkoisen raskauden syy ei ole aina selvä. Joissakin tapauksissa seuraavat tilat on yhdistetty kohdunulkoiseen raskauteen:
– munanjohtimien tulehdus ja arpeutuminen aikaisemman sairauden, infektion tai leikkauksen seurauksena.
– hormonaaliset tekijät
– geneettiset poikkeavuudet
– synnynnäiset epämuodostumat
– sairaudet, jotka vaikuttavat munanjohtimien ja sukuelinten muotoon ja kuntoon.
Kenellä on riski kohdunulkoiseen raskauteen?
Kaikilla seksuaalisesti aktiivisilla naisilla on jonkinlainen riski saada kohdunulkoinen raskaus. Riskitekijät lisääntyvät, kun jokin seuraavista on kyseessä:
– äidin ikä 35 vuotta tai vanhempi
– aiemmin tehty lantion alueen leikkaus, vatsan alueen leikkaus tai useita abortteja
– aiemmin esiintynyt lantion tulehdussairaus (PID).
– endometrioosi
– hedelmöittyminen on tapahtunut munanjohtimien ligaatiosta tai kohdunsisäisestä laitteesta (IUD) huolimatta.
– hedelmöityshoitolääkkeillä tai -menetelmillä tuettu hedelmöityshoito.
– tupakointi
– aiemmat sukupuolitaudit, kuten tippuri tai klamydia.
– munanjohtimien rakenteelliset poikkeavuudet, jotka vaikeuttavat munasolun kulkua.
Jos sinulla on jokin edellä mainituista riskitekijöistä, keskustele lääkärisi kanssa. Voit työskennellä lääkärisi tai hedelmällisyysasiantuntijan kanssa minimoidaksesi tulevien kohdunulkoisten raskauksien riskit.
Mitkä ovat kohdunulkoisen raskauden oireet?
Pahoinvointi ja rintojen arkuus ovat yleisiä oireita sekä kohdunulkoisessa että kohdunulkoisessa raskaudessa. Seuraavat oireet ovat yleisempiä kohdunulkoisessa raskaudessa, ja ne voivat viitata lääketieteelliseen hätätilanteeseen:
– jyrkkä aaltoileva kipu vatsassa, lantiossa, olkapäässä tai niskassa.
– kova kipu, joka esiintyy yhdellä puolella vatsaa
– kevyestä runsaaseen emättimen tiputtelua tai verenvuotoa
– huimaus tai pyörtyminen
– peräsuolen paine
Ota yhteyttä lääkäriin tai hakeudu välittömästi hoitoon, jos tiedät olevasi raskaana ja sinulla on jokin näistä oireista.
Kohdunulkoisen raskauden diagnosointi
Jos epäilet, että sinulla on kohdunulkoinen raskaus, ota heti yhteyttä lääkäriin. Kohdunulkoista raskautta ei voida diagnosoida fyysisen tutkimuksen perusteella. Lääkäri voi kuitenkin tehdä sellaisen muiden tekijöiden poissulkemiseksi.
Toinen vaihe diagnoosin tekemisessä on transvaginaalinen ultraäänitutkimus. Siinä erityinen sauvan kaltainen väline työnnetään emättimeen, jotta lääkäri voi nähdä, onko kohdussa raskauspussi.
Lääkäri voi myös käyttää verikokeita hCG- ja progesteronipitoisuuksien määrittämiseksi. Nämä ovat raskauden aikana esiintyviä hormoneja. Jos nämä hormonitasot alkavat laskea tai pysyvät ennallaan muutaman päivän aikana eikä ultraäänitutkimuksessa näy raskauspussia, raskaus on todennäköisesti kohdunulkoinen.
Jos sinulla on vakavia oireita, kuten merkittävää kipua tai verenvuotoa, aika ei välttämättä riitä kaikkien näiden vaiheiden suorittamiseen. Äärimmäisissä tapauksissa munanjohtimet voivat repeytyä, mikä aiheuttaa voimakasta sisäistä verenvuotoa. Lääkäri tekee tällöin hätäleikkauksen välittömän hoidon saamiseksi.
Kohdunulkoisen raskauden hoito
Kohdunulkoiset raskaudet eivät ole turvallisia äidille. Myöskään alkio ei pysty kehittymään täysiaikaiseksi. Alkio on poistettava mahdollisimman pian äidin välittömän terveyden ja pitkän aikavälin hedelmällisyyden vuoksi. Hoitovaihtoehdot vaihtelevat kohdunulkoisen raskauden sijainnin ja sen kehityksen mukaan.
Lääkitys
Lääkäri voi päättää, että välittömät komplikaatiot ovat epätodennäköisiä. Tällöin lääkäri voi määrätä useita lääkkeitä, jotka voivat estää kohdunulkoisen massan puhkeamisen. AAFP:n mukaan yksi yleinen lääkitys tähän on metotreksaatti (Rheumatrex).
Metotreksaatti on lääke, joka pysäyttää nopeasti jakautuvien solujen, kuten kohdunulkoisen massan solujen, kasvun. Jos käytät tätä lääkettä, lääkäri antaa sen sinulle injektiona. Sinun on myös otettava säännöllisesti verikokeita, jotta voidaan varmistaa lääkkeen teho. Kun lääke tehoaa, se aiheuttaa oireita, jotka muistuttavat keskenmenon oireita. Näitä ovat mm:
– kouristelu
– verenvuoto
– kudoksen kulkeutuminen
Tämän jälkeen tarvitaan harvoin lisäkirurgiaa. Metotreksaattiin ei liity samoja riskejä munanjohtimien vaurioitumisesta kuin leikkaukseen. Et kuitenkaan voi tulla raskaaksi useaan kuukauteen tämän lääkkeen ottamisen jälkeen.
Leikkaus
Monet kirurgit ehdottavat alkion poistamista ja mahdollisten sisäisten vaurioiden korjaamista. Tätä toimenpidettä kutsutaan laparotomiaksi. Lääkäri asettaa pienen viillon kautta pienen kameran, jotta hän voi nähdä työnsä. Tämän jälkeen kirurgi poistaa alkion ja korjaa munanjohtimen mahdolliset vauriot.
Jos leikkaus ei onnistu, kirurgi voi toistaa laparotomian, tällä kertaa suuremman viillon kautta. Lääkäri voi myös joutua poistamaan munanjohtimen leikkauksen aikana, jos se on vaurioitunut.
Kotihoito
Lääkäri antaa sinulle tarkat ohjeet leikkauksen jälkeisestä viiltojen hoidosta. Päätavoitteena on pitää viillot puhtaina ja kuivina niiden parantumisen ajan. Tarkista ne päivittäin tulehduksen merkkien varalta, joita voivat olla esimerkiksi seuraavat:
– verenvuoto, joka ei lakkaa
– liiallinen verenvuoto
– pahanhajuinen vuoto viiltokohdasta
– kuuma kosketus
– punoitus
– turvotus
Voit odottaa leikkauksen jälkeen lievää emättimen verenvuotoa ja pieniä verihyytymiä. Tätä voi esiintyä jopa kuuden viikon ajan toimenpiteen jälkeen. Muita itsehoitotoimenpiteitä, joita voit toteuttaa, ovat mm:
– älä nosta mitään yli 10 kiloa painavampaa.
– juo runsaasti nesteitä ummetuksen ehkäisemiseksi.
– lantion lepo, mikä tarkoittaa pidättäytymistä yhdynnästä, tamponin käytöstä ja suihkuttelusta.
– lepää mahdollisimman paljon leikkauksen jälkeisen ensimmäisen viikon ajan ja lisää sitten aktiivisuutta seuraavien viikkojen aikana siedettävyyden mukaan.
– ilmoita aina lääkärillesi, jos kipusi lisääntyy tai jos sinusta tuntuu, että jokin on epätavallista.
Ennaltaehkäisy
Ennustaminen ja ennaltaehkäisy eivät ole mahdollisia kaikissa tapauksissa. Voit ehkä vähentää riskiäsi hyvällä lisääntymisterveyden ylläpidolla. Pyydä kumppaniasi käyttämään kondomia seksin aikana ja rajoita seksikumppaneidesi määrää. Tämä vähentää riskiäsi saada sukupuolitauteja, jotka voivat aiheuttaa PID:n, joka voi aiheuttaa tulehduksen munanjohtimissa.
Käy säännöllisesti lääkärissäsi, mukaan lukien säännölliset gynekologiset tutkimukset ja säännölliset sukupuolitautiseulonnat. Henkilökohtaisen terveyden parantaminen, kuten tupakoinnin lopettaminen, on myös hyvä ennaltaehkäisevä strategia.
Mitkä ovat pitkän aikavälin näkymät?
Pitkän aikavälin näkymät kohdunulkoisen raskauden jälkeen riippuvat siitä, onko se aiheuttanut fyysisiä vaurioita. Useimmilla kohdunulkoisen raskauden saaneilla ihmisillä on jatkossa terveet raskaudet. Jos molemmat munanjohtimet tai jopa vain yksi niistä on vielä ehjä, munasolu voi hedelmöittyä normaalisti. Jos sinulla on kuitenkin jokin aiempi lisääntymisongelma, se voi vaikuttaa tulevaan hedelmällisyyteesi ja lisätä tulevan kohdunulkoisen raskauden riskiä. Näin on erityisesti silloin, jos jo olemassa oleva lisääntymisongelma on aiemmin johtanut kohdunulkoiseen raskauteen.
Leikkaus voi aiheuttaa arpia munanjohtimiin, ja se voi tehdä tulevista kohdunulkoisista raskauksista todennäköisempiä. Jos toisen tai molempien munanjohtimien poisto on tarpeen, keskustele lääkärisi kanssa mahdollisista hedelmöityshoidoista. Yksi esimerkki on koeputkihedelmöitys, jossa hedelmöittynyt munasolu istutetaan kohtuun.
Raskauden menetys, olipa se kuinka varhainen tahansa, voi olla tuhoisa. Voit kysyä lääkäriltäsi, onko alueella saatavilla tukiryhmiä, jotka tarjoavat lisätukea menetyksen jälkeen. Pidä itsestäsi huolta menetyksen jälkeen lepäämällä, syömällä terveellistä ruokaa ja harrastamalla liikuntaa mahdollisuuksien mukaan. Anna itsellesi aikaa surra.
Muista, että monilla naisilla on edelleen terveitä raskauksia ja vauvoja. Kun olet valmis, keskustele lääkärisi kanssa siitä, miten voit varmistaa, että tuleva raskautesi on terve.
Raskauteen liittyviä linkkejä:
Terveyskirjasto: Raskaus
Terve.fi: Raskaus
Vau.fi: Raskaus
IS:n artikkeleita hakusanalla "raskaus"
Terveyskylä.fi: Raskauden tuomat muutokset ja yleiset huolenaiheet
Mainokset