Raskaus ja kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen sijaitsee henkitorven etupuolella ja kaulan etuosassa. Kilpirauhasen tärkein tehtävä on tuottaa hormoneja, jotka vaikuttavat kehon kudoksissa, verenkierrossa ja soluissa säädellen aineenvaihduntaa. Kilpirauhanen on yleensä suurempi naisella joka on raskaana tai jolla on menossa kuukautiset.

Raskausajan kilpirauhashormonin tarve kasvaa suuresti, ja rauhasen pitäisi kiihdyttää toimintaansa 30-50%. Näin ollen tyroksiinin (kilpirauhashormonin) annos tulee arvioida heti raskauden alussa ja seurata arvoja raskauden aikana säännöllisin väliajoin. Tyroksiinipitoisuutta voidaan tarkkailla tarkkailemalla ns. TSH- ja T4v-arvoja niiden viitekehyksissä. Tarvittaessa tyroksiinin määrää on lisättävä. Tyroksiinia voi ostaa apteekista esimerkiksi tyroksiinitabletteina. Lääkkeen turvallinen käyttö kannattaa aina varmistaa omalta lääkäriltä raskauden aikana.



Raskauden aikainen kilpirauhasen vajaatoiminta voi vaikuttaa alkion kehitykseen, sikiön kasvuun ja varsinkin sikiön aivojen kehittymiseen. Kilpirauhasen vajaatoiminta raskauden aikana on siis riski, ja vajaatoimintaa tulisi aina hoitaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jo ennen raskautta olisi hyvä ottaa selville, onko itsellä riski sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan. Raskaana ollessa muuttunut kilpirauhastoiminta voidaan saada selville laboratoriokokeilla.

Kilpirauhasen normaali toiminta edesauttaa suuresti myös naisen hedelmällisyyttä. Kilpirauhasen vajaatoiminta vaikeuttaa munasolun irtoamista ja heikentää libidoa ovulaatiossa.

Raskauden alussa odottavan äidin kilpirauhanen tuottaa kilpirauhashormoneja oman elimistön lisäksi myös sikiön tarpeisiin. Tästä johtuu raskaana olevan naisen kilpirauhasen toiminnan vilkastuminen. Sikiön oma kilpirauhanen on kykenevä toimimaan vasta puolivälissä raskausaikaa.

Kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivillä äideillä on myöhemmin suuri riski sairastua erilaisiin kilpirauhassairauksiin. Myös riski diabetekseen kasvaa moninkertaiseksi.