Ultraäänitutkimus – sikiön terveyden tutkiminen ja tarkastaminen
Ultraäänitutkimusta käytetään terveyskeskuksissa ja sairaaloissa silloin kun halutaan nähdä ja tutkia ihmisen elimistöä. Ultraäänen ja sen tutkimusanturin avulla luodaan kaksiulotteinen kuva jota voidaan seurata reaaliaikaisesti näytöltä. Ultraäänianturia liikutellaan tutkittavan kohteen pinnalla (välissä vesiliukoista geeliä).
Ultraäänitutkimus on oleellinen osa arvioitaessa sikiön kokoa ja kasvua. Tutkimuksen päätarkoituksena on mitata raskauden kesto, todeta sikiöiden lukumäärä, määrittää istukan sijainti ja tarkastella sikiön rakenteita. Raskausajan ultraäänitutkimuksissa käytetään reaaliaikaultraäänilaitteita, joiden tuottaman kuvan perusteella voidaan ensisijaisesti varmistaa alkuraskauden normaalin kehitys ja todeta mahdolliset häiriöt varhaisessa vaiheessa. Myöhemmät ultraäänitutkimukset ovat niskaturvoketutkimus, joka suoritetaan yleensä raskausviikkojen 11-14 välillä. Tällä tutkimuksella voidaan arvioida Downin syndrooman riskiä. Sikiön rakenteellinen ultraäänitutkimus tehdään raskausviikkojen 18-22 välillä. Tässä tutkimuksessa sikiöstä tutkitaan kallonsisäiset rakenteet sekä selkärangan ja raajojen normaalisuus.
Vaikka ultraäänitutkimus kertookin paljon sikiön kehityksestä ja rakenteesta, se ei kerro kuitenkaan kaikkea. Esimerkiksi sikiön selkärangan rakennepoikkeavuuksien havaitseminen tai sydänvikojen toteaminen voi olla vaikeaa.
Äitiysneuvolat Suomessa tarjoavat raskaana oleville äideille mahdollisuuden yleensä kahteen ultraäänitutkimukseen raskauden aikana. Raskausajan ensimmäisen 3 kuukauden aikana ultraäänitutkimus tehdään yleensä emättimen kautta ja myöhemmässä vaiheessa vatsanpeitteiden läpi ihon päältä. Ultraäänitutkimus on äidille ja sikiölle vaaraton.
Mikä on raskauden ultraäänitutkimus?
Raskauden ultraäänitutkimus on testi, jossa käytetään korkeataajuisia ääniaaltoja kuvaamaan kehittyvää vauvaa sekä äidin sukuelimiä. Ultraäänitutkimusten keskimääräinen määrä vaihtelee raskauskohtaisesti.
Ultraääni, jota kutsutaan myös sonogrammiksi, voi auttaa seuraamaan sikiön normaalia kehitystä ja seulomaan mahdollisia ongelmia. Tavallisen ultraäänitutkimuksen lisäksi on olemassa useita kehittyneempiä ultraäänitutkimuksia, kuten kolmiulotteinen ultraääni, neliulotteinen ultraääni ja sikiön kaikukardiografia, joka on ultraääni, jossa sikiön sydäntä tarkastellaan yksityiskohtaisesti.
Raskauden ultraäänitutkimuksen syyt
Ultraäänitutkimusta voidaan käyttää useista syistä raskauden aikana. Lääkäri voi myös määrätä useampia ultraäänitutkimuksia, jos hän havaitsi jonkin ongelman aiemmassa ultraäänitutkimuksessa tai verikokeessa. Ultraäänitutkimuksia voidaan tehdä myös muista kuin lääketieteellisistä syistä, kuten kuvien tuottamiseksi vanhemmille tai vauvan sukupuolen määrittämiseksi. Vaikka ultraäänitekniikka on turvallista sekä äidille että lapselle, terveydenhuollon ammattilaiset eivät suosittele ultraäänitutkimusten käyttöä, jos siihen ei ole lääketieteellistä syytä tai hyötyä.
Ultraäänitutkimus raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana
Raskauden ensimmäisellä kolmanneksella (raskausviikot 1-12) ultraäänitutkimuksia voidaan tehdä seuraaviin tarkoituksiin:
– raskauden vahvistamiseksi
– sikiön sydämen sykkeen tarkistamiseksi
– määrittää vauvan raskausikä ja arvioida laskettu aika.
– monisikiöraskauden tarkistaminen
– istukan, kohdun, munasarjojen ja kohdunkaulan tutkiminen.
– diagnosoida kohdunulkoinen raskaus (kun sikiö ei kiinnity kohtuun) tai keskenmeno.
– etsiä sikiön epänormaalia kasvua.
Raskauden toisen ja kolmannen kolmanneksen aikana
Toisella raskauskolmanneksella (12-24 raskausviikkoa) ja kolmannella raskauskolmanneksella (24-40 raskausviikkoa tai synnytys) voidaan tehdä ultraäänitutkimus, jonka tarkoituksena on:
– seurata sikiön kasvua ja asentoa (perätilasikiö, poikittaissikiö, päälaki tai optimaalinen).
määrittää vauvan sukupuoli
– vahvistaa monisikiöraskaudet
– tarkastaa istukka ongelmien, kuten istukan previan (kun istukka peittää kohdunkaulan) ja istukan irtoamisen (kun istukka irtoaa kohdusta ennen synnytystä), varalta.
– Downin oireyhtymän piirteiden tarkistaminen (tehdään tavallisesti 13. ja 14. raskausviikon välillä).
– synnynnäisten poikkeavuuksien tai synnynnäisten vikojen tarkistaminen.
– sikiön tutkiminen rakenteellisten poikkeavuuksien tai verenkiertohäiriöiden varalta.
seurataan lapsiveden määrää
– määritetään, saako sikiö riittävästi happea
– diagnosoidaan munasarjojen tai kohdun ongelmia, kuten raskauskasvaimia.
– mitata kohdunkaulan pituus
– ohjata muita testejä, kuten lapsivesipunktiota.
– vahvistaa kohdunsisäinen kuolema
Ultraäänitutkimukseen valmistautuminen
Raskauden alkuvaiheessa tehtävän ultraäänitutkimuksen aikana sinulla saattaa olla rakko täynnä, jotta teknikko saa selkeän kuvan sikiöstä ja sukuelimistäsi. Sinun tulisi juoda kahdesta kolmeen kahdeksan lasillista vettä tuntia ennen suunniteltua ultraäänitutkimusta. Sinun ei pitäisi virtsata ennen ultraäänitutkimusta, jotta saavut tapaamiseen rakko täynnä.
Mitä ultraäänitutkimuksen aikana tapahtuu?
Ultraäänitutkimuksen aikana asetut makuulle tutkimuspöydälle tai sängylle. Ultraääniteknikko levittää erityistä geeliä vatsan ja lantion alueelle. Geeli on vesipohjainen, joten sen ei pitäisi jättää jälkiä vaatteisiisi tai ihoosi. Geeli auttaa ääniaaltoja kulkemaan kunnolla. Seuraavaksi teknikko asettaa vatsallesi pienen sauvan, jota kutsutaan transduktoriksi. Hän liikuttaa anturia, jotta ultraääninäytölle saadaan mustavalkoisia kuvia. Teknikko voi myös mitata näytöllä näkyvän kuvan. Sinua saatetaan pyytää liikkumaan tai pidättämään hengitystäsi kuvien ottamisen aikana. Tämän jälkeen teknikko tarkistaa, onko tarvittavat kuvat otettu ja ovatko ne selkeitä. Sitten teknikko pyyhkii geelin pois ja voit tyhjentää virtsarakkosi.
Raskauden ultraäänitutkimusten tyypit
Kehittyneempiä ultraäänitekniikoita voidaan käyttää, kun tarvitaan yksityiskohtaisempaa kuvaa. Ne voivat antaa lääkärille tarvittavat tiedot diagnoosin tekemiseen, jos perinteisen ultraäänitutkimuksen aikana havaittiin ongelmia.
Transvaginaalinen ultraäänitutkimus
Transvaginaalinen ultraäänitutkimus voidaan tehdä selkeämmän kuvan saamiseksi. Tätä ultraäänitutkimusta käytetään todennäköisemmin raskauden alkuvaiheessa, jolloin selkeän kuvan ottaminen voi olla vaikeampaa. Tätä testiä varten emättimeen työnnetään pieni ultraäänisondi. Sondi lepää emättimen takaosaa vasten, kun kuvat otetaan.
3D-ultraäänitutkimus
Toisin kuin perinteisessä 2-D-ultraäänitutkimuksessa, 3-D-ultraäänitutkimuksessa lääkäri voi nähdä sikiön ja elinten leveyden, korkeuden ja syvyyden. Tämä ultraäänitutkimus voi olla erityisen hyödyllinen raskauden aikana epäiltyjen ongelmien diagnosoinnissa. Kolmiulotteisessa ultraäänitutkimuksessa noudatetaan samaa menettelyä kuin tavallisessa ultraäänitutkimuksessa, mutta siinä käytetään erityistä luotainta ja ohjelmistoa kolmiulotteisen kuvan luomiseen. Se edellyttää myös teknikon erityiskoulutusta, joten sitä ei ehkä ole yhtä laajalti saatavilla.
4-D-ultraäänitutkimus
4-D-ultraäänitutkimusta voidaan kutsua myös dynaamiseksi 3-D-ultraäänitutkimukseksi. Muista ultraäänitutkimuksista poiketen 4-D-ultraääni luo sikiöstä liikkuvan videon. Se luo paremman kuvan vauvan kasvoista ja liikkeistä. Se myös tallentaa kohokohdat ja varjot paremmin. Tämä ultraäänitutkimus tehdään samalla tavalla kuin muutkin ultraäänitutkimukset, mutta erityislaitteilla.
Sikiön kaikukuvaus
Sikiön kaikukardiografia tehdään, jos lääkäri epäilee, että vauvallasi saattaa olla synnynnäisiä sydänvikoja. Tämä tutkimus voidaan tehdä samalla tavalla kuin perinteinen raskauden ultraäänitutkimus, mutta sen suorittaminen saattaa kestää kauemmin. Siinä otetaan sikiön sydämestä syvällinen kuva, josta käy ilmi sydämen koko, muoto ja rakenne. Tämä ultraäänitutkimus antaa lääkärillesi myös kuvan siitä, miten vauvan sydän toimii, mikä voi olla hyödyllistä sydänongelmien diagnosoinnissa.
Raskauteen liittyviä linkkejä:
Terveyskirjasto: Raskaus
Terve.fi: Raskaus
Vau.fi: Raskaus
IS:n artikkeleita hakusanalla "raskaus"
Terveyskylä.fi: Raskauden tuomat muutokset ja yleiset huolenaiheet
Mainokset