Raskaus ja odotus
Raskaus on aina pieni ihme ja varsinkin tulevan vauvan äidille yleensä mullistava kokemus. Raskauteen ja odotusaikaan liittyy usein myös paljon epämiellyttäviä asioita, kuten esimerkiksi pahoinvointia, raskauden edetessä mahdollisesti unettomuutta, väsymystä, huimausta ja muita ei-niin-mukavia tuntemuksia. Nämä kaikki ja monet muut ennen kokemattomatkin asiat ovat täysin luonnollisia ja kuuluvat raskausaikaan. Raskausaikana odottavan äidin tulee olla erityisen tarkka mitä syö ja juo, sillä sikiö saa ravintonsa ja happea äidin istukan kautta. Alkoholi, tupakointi ja jotkin raskausajan haitalliset ruoka-aineet kuten maksaruuat, korvasienet, hauki, merilevävalmisteet, yrttiteejuomat, luontaistuotteet ja tartarpihvi voivat vahingoittaa sikiötä ja saattavat aiheuttaa jopa keskenmenon.

Teknisesti naisen raskaus tarkoittaa normaalisti noin yhdeksän kuukauden odotusaikaa, jonka alkuvaiheessa nainen kantaa sisällään hedelmöittynyttä munasolua, ja josta alkion kautta kehittyy myöhemmin sikiö. Raskauden aikaansaaminen tapahtuu lähes aina miehen ja naisen välisessä yhdynnässä, jossa miehen siittiösolu hedelmöittää naisen munasolun. Raskaus kestää noin 38 viikkoa hedelmöittymishetkestä ja se jaetaan kolmeen raskauskolmannekseen (viikot 0-12, viikot 13-24 ja viikosta 25 eteenpäin synnytykseen saakka). Jos lapsi joudutaan synnyttämään ennen 37 raskausviikkoa, syntynyttä vauvaa kutsutaan keskoseksi. Nykyään hyvin suuresta osasta keskosvauvoja kehittyy terveitä lapsia.
Alkaneen raskauden ensimmäinen merkki on kuukautisten poisjääminen. Raskaudessa saa varmuuden helpoiten ostamalla apteekista helppokäyttöisen raskaustestin, joka näyttää lähes 100% varmuudella onko raskaana vai ei. Synnytyksen ajankohta voidaan laskea edellisten kuukautisten alkamispäivän perusteella.
Vaikka raskaus onkin usein tarkkaan harkittua ja jopa hartaasti odotettu asia, se voi tulla kuitenkin myös yllätyksenä ja ei-toivottuna asiana varsinkin silloin kun ehkäisystä ei ole välitetty huolehtia. Tällöin voidaan sairaalassa suorittaa abortti eli raskaudenkeskeytys, mutta yllätysraskaustilanteessa äiti voi myös harkita kotimaisen adoption tai sijaisperheen vaihtoehtoa.
Raskauden alussa yleisiä oireita ovat pahoinvointi, kova väsymys, päänsärky, mielialojen vaihtelut, tihentynyt virtsaamistarve, alavatsan nipistely ja lämmön nousu. Nämä oireet ovat täysin yksilöllisiä, joillakin ne menevät nopeasti ohi lievempinä, toisilla ne taas vaivaavat pidempään ja voimakkaammin. Raskauden aikana muiden odottavien äitien tapaaminen ja kokemusten jakaminen auttaa jaksamaan raskauden aikana henkisesti paremmin. Odottavan äidin ja myös isän tulisi myös jo ennen raskautta tutustua raskauden eri vaiheisiin, oireisiin, ongelmiin ja raskauden aikana tapahtuviin ilmiöihin, jotta suhtautuminen raskauden ajan tapahtumiin sujuisi paremmin, eikä tarvitsisi huolestua turhaan.
Jos raskautta ja sikiössä tapahtuvia asioita halutaan seurata tarkasti, esimerkiksi Internetistä löytyy paljon tietoa, jonka avulla raskautta ja sen eri tapahtumia ja asioita sekä tavallisia sikiössä tapahtuvia muutoksia voidaan seurata kuukausittain tai jopa viikottain.
Ultraäänitutkimus on menetelmä, jonka avulla voidaan tutkia onko sikiö terve ja myös lapsen sukupuoli. Ultraäänitutkimuksessa voidaan varmistua alkuraskauden normaalista kehityksestä ja todeta erilaiset häiriöt jo raskauden alkuvaiheessa. Näissä tutkimuksissa voidaan varmistaa raskauden kesto, sikiöiden lukumäärä, istukan sijainti ja tarkastella sikiön rakenteita ja kasvua. Odottavalla äidillä on mahdollisuus käydä kahdesti ultaäänikuvauksissa varmistaakseen sikiön luonnollisen kehityksen. Jokainen haluaa varmistua että tulevalla vauvalla on kaikki kunnossa, mutta monet haluavat vauvan sukupuolen paljastuvan vasta synnytyksessä.
Kun 35:s raskausviikko on lopuillaan, on vauva periaatteessa valmis syntymään. Synnytys aiheuttaa monille jännitystä, ja synnytykseen valmistautuminen auttaa synnytyshetkellä ja palautumisessa synnytyksen jälkeen. Fyysisestä kunnosta huolta pitäminen raskauden aikana sekä henkinen valmistautuminen esimerkiksi valmennuksen avulla ja positiivisen ja reippaan asenteen ylläpitäminen on tärkeää. Tässä tärkeänä tukena pitäisi olla myös tuleva isä. Synnytyksen tietää olevan lähellä, kun supistukset tihenevät koko ajan, ne kestävät noin puolesta minuutista reiluun minuuttiin, ne voimistuvat koko ajan ja ne jatkuvat liikkeestä tai asennon vaihdosta huolimatta. Nämä supistukset esiintyvät noin 10 minuutin välein tai useammin tunnin aikana. Myös jokin seuraavasta oireesta voi kertoa synnytyksen alkavan pian: säännöllinen kireys tai särky alaselässä tai vatsassa, paine lantiossa tai emättimessä, verenvuoto, nestevuoto, oksentelu, ripuli tai muu voimakas pahoinvointi sekä kuukautiskipuihin verrattavat krampit.
Siirtyminen äidin kohdun kautta ulkomaailmaan on vauvalle hurja muutos. Vauva alkaa hengittää itse ja sen verenkierto järjestyy uudelleen. Myös pienen vastasyntyneen lapsen elimistö joutuu alkaa tuottamaan riittävästi lämpöä riittävän ruumiinlämmön ylläpitämiseksi. Pian syntymän jälkeen vauva saa ensimmäiset kuntopisteet, joiden perusteella voidaan todeta kaiken olevan kunnossa. Pisteet määritellään pulssista, hengityksestä, ärtyvyydestä, jäntevyydestä ja ihon väristä. Jo ennen tätä vauva nostetaan äidin vatsan päälle kyljelleen, jossa se voi tutustua äitiinsä ja uuteen ympäristöön. Uusi elämä on syntynyt.